Sera
Sukupuoli: Naaras
Lauma: Ylvässisarten lauma
Asema: Sisar, noin 1,5 vuoden ikäinen
Ulkonäkö: (Poikkeaa hieman kuvasta) Mustavalkoisen naaraan tummia kasvoja kehystävät lumenvalkeat pitkät ja huiskamaiset viikset. Hänellä on musta terävälinjainen nenä, jonka ympäriltä valkoiset karvat häivettyvät mustaan. Valkoinen yhdistyy kaulasta rintaan muodostaen kapeahkon viirun ja rintakehän alaosassa suuremman alueen. Hänen vatsansa on kuitenkin musta. Naaraalla on lisäksi lyhyet valkoiset sukat jokaisessa tassussaan - etutassuissa peittäen vain keskimmäiset varpaat. Myös hännänpää on kissalla valkoinen saaden hänen turkkinsa muistuttamaan bordercollien väritystä. Turkki on yleisesti lyhyttä ja sileää. Naaraalla on vahvat lavat sekä jalat tehden hänestä kestävän kulkijan ja kiipeäjän, sekä vankoittaen hänen olemustaan. Hänen silmänsä ovat syvänruskeat antaen auringonvalossa häivähdyksen kullasta.
Luonne: Huolehtivaisuus, suunnitelmallisuus ja varovaisuus ovat piirteitä, jotka naaras on perinyt emoltaan sekä tämän menettämisestä. Hän on usein tiukka, kun kyseessä on turvallisuus ja suunnitteleekin suuremmat metsästysretket niin, että kaikkien loukkaantumisriski olisi mahdollisimman pieni. Naaras ärsyyntyy vastaansanomista ja osaa iskeä kovin sanoin takaisin. Hän on kuitenkin erittäin laumanmielinen, eikä ole epäröinyt Maaemoa kertaakaan tuosta opittuaan, vaikkei olekaan syntynyt laumaan. Lämmin sydän sykkii kuitenkin aina naaraan rinnassa, ja hän paljastaa sen hymyillä ja läheisyydellä rakkaimmilleen. Muulle laumalle kissa esiintyy tavallisesti vakavanpuoleisena sekä asiallisena jäsenenä. Mikäli hän huomaa jonkun taivuttavan tai jopa rikkovan lauman sääntöjä, huomauttaa tämä kissaa asiasta ja tarpeen tullen kertoo asiasta matriarkalle.
Menneisyys: Seran emo Viivi alkoi odottaa pentuja kotikisuna ollessaan, ja tietäessään mitä niille kaksijalkojen käsissä kävisi, hän karkasi kaksijalkalan läheiseen metsään. Viivi synnytti erakkona yhden pennun, tyttären, mutta sairastui vajaan kuukauden kuluttua vakavasti eikä kyennyt enää saalistamaan itselleen tai pennulleen. Vähän metsästä löytämänsä ruuan hän antoi pennulle, joka tämän ansiosta pysyi hengissä. Loppuhetkillä pyrki Sera helpottamaan emonsa oloa keräämällä tuolle kauniita valkovuokkoja Kukkakedolla saaden niistä itselleen myrkytyksen suuren määrän ja oman nuoruutensa altistamina. Sera vaipui emonsa vierelle suureen valkovuokkopetiin, josta Ylvässisarten lauma heidät myöhemmin löysi. Tässä vaiheessa oli Viivi kuitenkin jo menehtynyt. Seran sen sijaan pelasti lauman matriarkka yrteillään.
Sera kasvatettiin laumassa muiden pentujen tavoin - lähes kaikki osallistuivat hänen opetukseensa ja huolenpitoonsa. Hän sai toteemikasvinsa noin 1,5 vuoden ikäisenä ja toimii nyt laumassa aikuisena sisarena.
Emo: Viivi
Isä: Ei tietoa
Toteemikasvi: Seran toteemikasvi on valkovuokko, joka symboloi puhtautta, viatonta rakkautta ja menetystä.
Asuste: Sera käyttää emonsa kaulapantaa, jonka reikiin hän työntää kesäisin valkovuokon kukkia. Naaras pitää myös yhä kukkien keruusta, minkä vuoksi hänen vasenta etujalkaansa kiertää välillä hämähäkinseittinauha, johon hän saattaa työntää löytämiään kasvinvarsia.
Muuta: Naaras ei ole varma, haluaako hankkia omia pentuja, mutta pitää silti pentujen ja nuorien kissojen opettamisesta ja kasvattamisesta. Hänellä on herkkä vatsa pentuaikaisen myrkytyksensä vuoksi.
Ropettaja: Sinikko
Kp: 0
